little white steps

little white steps

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Toppaliivi tuli taloon

Moikka

Plaah mitä sadekelejä ollut taas...
Ei kaatosateella viitsi lähteä Leonan kanssa puistoon ja ei itsekään löydä suurta lenkkeilyfiilistä. Sisällä taas tulee pula raittiista ilmasta. No joo, eipä valiteta, sateen jälkeenhän pitäisi olla poutasää :)
Tänään olimme pikku sateella puistossa päivällä ja ei se pikku sade menoa ainakaan haitannut. Kurahousut ja kumpparit pitää käydä hommamassa tytölle, oli nimittäin melko märät kengät kun kotiin päästiin.

Muuten pidän kyllä syksystä varmaan kesän jälkeen toiseksi eniten vuodenaikana. Jotenkin se ilmojen kylmeneminen ja iltojen pimeneminen on omalla tavallaan ihanaa. Myös vaaterintamalla syksy on parasta aikaa. Rakastan kerrospukeutumista, huiveja ja sitä, että voi edelleen pukeutua jakkuihin ja nahkatakkiin eikä tarvitse sulloutua vielä toppa vaatteisiin. Sisustuskärpänen nostaa uhkaavasti myös hattuaan, tosin se nyt tuntuu olevan aina päällä... :)
Kotiin olisi mielessä monenlaisia hankintoja, mutta jää nähtäväksi millon pystyn niitä toteuttamaan.

Tänään tehtiin pika pyrähdys kaupungille ja halusin käydä tarkastamassa olisiko Lindexillä edelleen sitä ihanaa pikku tyttöjen toppaliiviä jäljellä. Ja olihan siellä. Se on niin suloinen ja ihanan hailakan vaaleanpunainen väriltään ja hupussakin söpö karvakaulus. Menee nyt hieman lämpöisempänä syyspäivänä neuleen kanssa ja muuten tarkoitus on pukea sitä Leonan fleece-takin kaveriksi kylmempinä päivinä.







Eteisen peili on ollu kova sana jo jonkin aikaa. Sen eteen on kiva mennä nauramaan omalle kuvalleen ja joskus on myös nähty vähän maistavan sitä omaa kuvaa... Just.
Taaperokärryä työntäessä tulee myös omalle kuvalle vilkuttaa kun kävelee ohi. <3


Huomenna siis kumppareiden ja kurahousujen metsästykseen.

Terhi

maanantai 25. elokuuta 2014

Viikonloppu oman perheen kesken :)

Moikka

Oli pitkästä aikaa viikonloppu, jollon meillä ei ollut mitään suunnitelmia. Ja vietettiin se kolmestaan, oman pienen perheemme kesken <3 Muuten viikko ei mennyt ihan toivotulla tavalla, koska molemmat, niin minä kun Timikin saatiin napattua jostain flunssat. Ei kivaa. Just kun oli kauhea into urheilla niin noup heti tullaan kipeeksi. Itsekuri ruokailujen suhteen piti kyllä just eikä melkein ja lipsumisia ei tullut ollenkaan. Herkku päivä oli lauantaina, jolloin leivoin päärynä suklaa muffinsseja. Oli ihan törkeen hyviä :)

Vaikka itse sairastettiin oli Leona onneksi terveenä koko viikon. Normaalisti piti siis keksiä tekemistä minille. Puistossa käytiin joka päivä ja lauantaina vietettiin aamupäivä myös ensimmäistä kertaa Peukkulassa. Aluksi epäilin onko näin pienelle siellä mitään tekemistä, mutta väärässä olin. Onneksi.
Voi pienen lapsen riemua, kun sinne päästiin. Konttausvauhti vähintään tuplaantui kun eri paikkoihin oli mentävä. Myös temppurata oli todella hauska, vaikka ei ihan itse osannut kaikkialle mennä. Tai ehkä äiti ei päästänyt turvallisuuden takia...









Temppuradan lisäksi Peukkulasta löytyi erilaisia huoneita. Yksi niistä oli pieni kioski, johon pääsi leikkimään. Siellä hitiksi osoittautui muovi hedelmät. Voisin harkita vaikka joululahjaksi Leonalle omia muovihedelmiä leikkeihin, koska ne ovat olleet todella mielenkiintoisia joka paikassa missä niihin on törmätty. Ja löytyyhän meiltä jo leikkikeittiö tarvikkeita niin täytyyhän sitä olla syötävääkin niihin :)








Kioskin lisäksi löytyi Prinsessahuone, joka oli todella suloinen mekkoineen ja pöytineen.






Ennen lähtöä kävimme vielä ulkona lampaita moikkaamassa ja kiinnostavia ne Leonasta taisivat ollakin. Ensi kesänä täytyy päästä vierailee johonkin lemmikkieläin puistoon.
 Ulkona on Peukkulassa myös paljon kivaa puuhaa lapsille ja varmasti ensi kesänä päästään nauttimaan niistäkin. On kyllä kiva paikka viettää päivä taaperon kanssa :)
Hinta tuntui hieman suolaiselta näin pienelle (6,5€), varsinkin kun ennen alle kaksi vuotiaat ovat vielä päässeet ilmaiseksi. Mutta toisaalta pieni hinta se on silloin tällöin maksettavaksi, kun näkee miten lapsi oikeasti nauttii olostaan :)




Lauantaina päästiin vielä kivan päivän jatkoksi herkuttelemaan kun tekaisin meille päärynä-suklaa muffinssit. Oli kyllä todella hyviä ja täytyy tehdä toistekin.




Mukava viikonloppu kaikenkaikkiaan. Harvemmin olemme olleet koko viikonlopun kyläilemättä tai muuten vaan ilman suunnitelmia. Täytyy useamminkin harrastaa sellaisia :)

Maanantain aloitimme mammatapaamisella ja vilskettä riitti. Äitejä meitä oli viisi ja lapsia seitsemän + yksi masuasukki. Kiireellä siirryimme Leonan kanssa päivänunien jälkeen myös muskariin, joka palasi kesätauolta. Kiva oli päästä myös lauleleen ja soittelee Leonan kanssa, vaikka ei neiti malttanut paikallaan pysyä vaan kaivoi kaiken maailman leluja mitä vaan löysi. Toimelias oli meille viikon alkukin. Huomenna olisi vuorossa Leonan ensimmäinen hammaslääkäri, saa nähdä miten se menee...

Viimeisenä vielä hellyyttävä kuva viikonlopulta juuri heränneestä vilpertistä <3


Ihanaa viikkoa kaikille :)

Terhi

tiistai 19. elokuuta 2014

Tervetuloa takaisin terveellinen elämäntapa

Moikka

Hetki vierähtänyt edellisestä postauksesta. Perus arkea täällä on vietetty ja päivät on vierähtäneet hurahtamalla ohi. Viime viikolla oli joka päivälle jotain tekemistä, mikä on yleensäkin kiva asia. Pidän kotona olemisesta, mutta useampi päivä neljän seinän sisällä ja rupean tulemaan mökkihöperöksi :) Neljän seinän sisällä olo ei tarkoita etteikö käytäisi tytön kanssa puistossa päivisin. Kaipaan viikoittain sitä, että pääsen ns. ihmisten ilmoille. Ihan perus kauppareissu riittää tähän. Varsinkin jos pääsee vähän pyörii vaatekaupoissa samalla ;)

Viime viikolla rakas IPhoneni rupesi vetelee viimeisiään ja ei toiminut ollenkaan yhtenä päivänä. Jotain merkkejä hajoamisesta on puhelimeni antanut myös viime viikkoina. Äkkiä siirsin kaikki kuvat koneelle ja perjantaina suuntasin hakemaan uuden yksilön. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä;)

Olen ekan Applen koneen hommattuani jäänyt koukkuun merkin tuotteisiin niiden helpon käyttöjärjestelmän takia. Ja okei, myös ulkonäön :) Helppo oli siis päätös ostaa IPhone 5s.



Aloitimme nyt Timin kanssa myös kuntoilun ja terveellisen elämän. Tai paremmin sanottuna yritämme palautua siihen elämäntapaan, joka meillä oli ennen kun tulin raskaaksi. Meidän yhteinen harrastus oli salilla käynti. Kävimme neljä kertaa viikossa pumppaamassa ja kyllä sitä olotilaa ja -muotoa kaipaa kovasti takaisin.

Tämä ensimmäinen vuosi lapsen kanssa on mennyt hurahtamalla ohi ja olemme kokeneet toistaiseksi vaikeaksi yhdistää entiset urheilutottumukset nykyiseen elämäntilanteeseen. Tiedän, että emme voi tehdä kaikkea niin kuin ennen. Meidän pitää vaan oppia luomaan uusi ¨rutiini¨. Tavoite on nyt aluksi käydä salilla pari kertaa viikossa, pari koti treeniä ja pari juoksu lenkkiä.

Minun tavoitteeni on saada pudotettua nämä vuoden aikana kertyneet kilot ja ne, jotka minulle jäi synnytyksestä. Eli seitsemän kiloa. Lopullinen tavoite on pidemmällä, mutta lähetään nyt asken kerrallaan. Tavoite tuon seitsemän kilon lähtemiseen on kihlajaispäivä (16.11), mutta parempi olisi tippua ennen sitä.  Ruoan suhteen en ole ollut mitenkään huonolla linjalla tämän vuoden aikana. Ehkä joskus. Lähinnä ongelma on ollut makeat herkut. Leipomisesta innostuminenkaan ei kauheasti ole auttanut tilannetta :) Nyt herkkupäivä sallitaan kerran viikossa ja silloinkin kohtuudella. Pepsi Max on myös minulta pannassa. Ei minkään kaloreiden takia vaan lisäaineiden. Vettä olen aina juonut paljon ja nyt juon yksinomaan vettä ja pari kahvia päivässä.

Tilasimme Timin kanssa myös Fitnesstukusta paketit heti alkuun. Minä tilasin vanhan tutun Dietmix-palautusjuoman sali- ja kotitreenien jälkeen nautittavaksi. Olen myös aikaisemmin syönyt Leaderin vahvaa CLA:ta ja vihreä tee-kapseleita ja ne tuntuivat toimivan kohdallani sillon, siksi luotan niihin  myös nyt. Tilasin myös Magnesiumia auttamaan palautuksessa. Näillä lähdetään sen terveellisen ja proteeni pitoisen ruoan lisäksi, joka tällä hetkellä koostuu:

Aamupala: Puuroa ja marjoja/verigreppi
Välipala: Rahka
Päivällinen: Salaattia ja jotain lihaa
Iltapala: Rahka ja yksi ruisleipä

Ongelma tässä on, että minulta puuttuu lounas kokonaan! Ja tiedän, laihduttajan tulee syödä kaikki viisi pientä ateriaa. En vain ole koskaan osannut syödä kahta lämmintä ateriaa päivässä. Yritän kyllä sen nyt opetella niin aineenvaihdunta lähtee varmaan paremmin toimimaan. Toinen ongelma on tuo leipä, josta pitäisi luopua kokonaan. Varsinkin nyt tämän vuoden aikana leipä on ollut monesti niin välipala kun myös iltapala. Ja ei välttämättä edes mikään ruisleipä  vaan se tavallinen vaalea. Ei ihme, että on kertynyt lisää... No niistä on helppo luopua, ainakin toivottavasti.
 

Yksi syy. miksi emme ole omasta mielestämme saaneet aikaseksi aloittaa terveellistä elämäntapaa uudestaan on ollut väsymys. Useat lapsiperheet tietää, että vauva vuosi voi olla raskas yö heräämisten ja muidenkin tilanteiden takia. Meillä on tilanne vieläkin se, että kerran yössä tyttö herää maidolle. Tarkoitus on nyt lähiaikoina pitää unikoulu loppuun ja luopua tästä, koska ei hän tätä tarvitse. Se on ennemminkin tapa. Leona kuitenkin syö viisi ateriaa päivässä ja sen lisäksi juo maitoa 4-5 kertaa päivässä. Muuten Leona on ollut todella helppo ja ihana lapsi :)

Toinen syy on väsymykseen niin sanottu tottuminen. Varsinkin keväällä minulla oli vaihe, että olin aivan poikki. Päivät koostuivat vaan Leonan tarpeiden täyttämisestä ja unohdin täysin itseni ja oman jaksamiseni. Liikunnan puute vaan lisäsi väsymystä. Tästä lähtee helposti ketjureaktio. Tämän olen tiedostanut koko ajan ja tuo ahistava väsymys  meni nopeasti ohi. Toki edelleen on päiviä, millon tuntuu ettei jaksa tehdä mitään. Varsinkin jos vettä sataa ja ei voi lähteä edes puistoon konttaavan lapsen kanssa.

Onneksi minulla on ihana mies, joka antaa minulle aina kun haluan mahdollisuuden lähteä liikkumaan. Hieman silti kaipaan sitä yhdessä salilla käyntiä, jolloin kumpikin tsemppasi toista. Silloin tuntui, että jaksoi tehdä aina pari toistoa enemmän kun yksin olisi jaksanut. Viikonloppuisin voimme joskus viedä Leonan pariksi tunniksi hoitoon niin pääsemme välillä yhdessä :)


























Viime viikolla teimme myös yhtä herkku ruokaani. Kanasalaattia turkkilasella jugurtilla. Ystäväni teki tätä minulle keväällä ja ihastuin turkkilaisen jugurtin makuun kanan kanssa. Huomenna on samainen ystäväni tulossa kyläilemään tyttönsä kanssa sekä eräs toinen ystäväni ja lounaaksi he tulevat saamaan tätä herkkua hieman eri muodossa :)
Ja hei mä tuun siis syömään lounasta huomenna, wuhuu... :)

Terhi

maanantai 11. elokuuta 2014

Synnyin vuosi sitten- Kauan kauan sitten

Synnyin vuosi sitten-
kauan kauan sitten!

Maitohetkiä satamäärin
Usein meni jotain väärin
Kaiken nurinkurin käänsin ja
itkuakin väänsin.
Mutt´ tuskin nuhteita mä sain
vaan suukkoja kiloittain.
Hassut temput, hullut temput
monenlaiset kenkuttelut toistuu päivittäin 
ja hyväilyt ja hellittelyt, 
koko suvun lellittelyt kun huusin
äkeissäin.
Isi, äiti yötä monta valvoi vallan unetonta.
hammaskivut, vatsanpurut-
oli monet huolet surut.
Vaan konttaillen ja kompastellen,
hieman horjuen, huojahdellen
Sanojakin tavoittelen ja pian kerron sen:
Mä vauva ole en!

Ystäväni Leonalle tekemässä 1-vuotis kortissa oli tämä ihana runon pätkä, joka hyvin kyllä sisäistää monia vauva vuoteen kuuluneita hetkiä. Kyynel jos toinenkin on vierähtänyt kun tämän olen lukenut ja ajatellut, että tosiaan minun vauva ei ole enää vauva. Omaa tahtoa on nähtävillä jo niin paljon ja neidin oma persoona rupee erottumaan. On kyllä tempperamenttinen, mutta niin ihana pikku likka!

Nyt kuvapläjäys meidän 1-vuotiaasta <3
Kuvat on kuvattu kahtena eri päivänä, siksi eri hiuskoristeet :) Päällä on ihana Pomp De Luxin kevään -14 juhlamekko. Mekko on kokoa 86 ja oli meidän pienelle vähän liian iso. Hieman ompelukoneella vedin kainaloiden alta sisään, jotta istuisi paremmin. Paljoa en raaskinut, koska olisin saattanut pilata ihanan mekon ja haluan vielä päästä käyttämään sitä muissakin juhlissa. 

Juhlapäivä oli todella kuuma ja mekko ei ihan parhain hellemekko ole. Kuuma näytti Leonallakin olleen kun tuo asu päällä konttasi menemään. Ja aluksi otti myös hieman päähän se konttaus mekon kanssa :) Meillä vaihtuikin juhlapäivänä asu hieman kevyempään, kun suurin osa juhlavieraista lähti.














Paras viimeiseksi! Rupesi jo kuvaus ilmeisesti ärsyttämään :)

Tänään kävimme myös yksivuotis neuvolassa päivällä. Hieman jännitin tytön puolesta tulevia rokotuksia, koska lähiaikoina on neiti joutunut niin monesti olemaan pistettävänä, että hänelle on jo kehittynyt pieni lääkärikammo. Rokotuksia iskettiin tällä kertaa kolme. Meidän neuvolan täti on todella mukava ja osaava, että hienosti meni rokotukset. Toki itki, kun pistettiin, mutta äkkiä rauhoittui.

Leonan mitat :
Pituus: 77cm
Paino: 8,698kg
Hattu: 46,1

Hienosti kuulemma kehittyy omalla -1 käyrällään. Kommenteiksi neuvolan täti kirjoitti, että neiti on utelias ja reipas pieni tyttö :) No niin onkin <3 Seuraava neuvola onkin vasta 1,5 vuotiaana. Hassua... Mielellään siellä kävis mittauttamassa tyttöä tässä välilläkin ;)

Terhi



torstai 7. elokuuta 2014

Herkkuja herkkuja

Moikka

Seuraavana olisi vuorossa ne herkut eli synttäritarjoilut. Makeiden herkkujen leipominen on aina ollut enemmän minun juttuni ja tykkään kokeilla aina uusia juttuja. Toki joukosta löytyy aina tietyt varmat herkut, kuten suklaa cup caket :) Makeiden osalta tarjoilut olin päättänyt jo aikaa sitten tai osan niistä. Olin jo heti Leonan syntymän jälkeen päättänyt, että teen Cake Popseja. Ihan vaan sen takia kun ne on niin kauniita ja käy hyvin pienen tytön juhliin. No aivan niin kauniita ei omistani tullut, mutta herkullisia olivat :) Vuoden aikana varmistui muut makeat herkut joihin olin törmännyt eri blogeja seuraamalla. Varsinkin Whoppiekset on ollut suurta herkkua meillä ja olen tehnyt niitä muutaman kerran eri tilaisuuksiin eri täytteillä.

Suolaisten tarjottavien kanssa pähkäilin viimeiseen viikkoon asti. En siksi, että ne olisi jotenkin hankalia tehdä, vaan siksi etten vaan tiennyt mitä haluan. Sen verran tiesin, että pitäisi olla kesäisen raikasta eli ei liian tuhtia. Tiedä siis kuinka hyvin se tavoite toteutui...

Tarjolla oli aluksi palvikinkku salaatti hunajamelonilla ja oliiviöljy-yrtti kastikkeella. Aluksi epäilin kuinka hyvin ne toimisivat yhdessä, mutta hyvin toimi. Niin hyvin, että salaatti loppu kesken eikä viimeiset vieraat saaneet sitä. Sori Laura ja Juho...
Tein patonkien päälle kaksi eri täytettä. Tzazikin ja Bruchetta täytteen. Omaan makuun toimi paremmin bruchetta, mutta mä olenkin aina ollut tomaatin suurin ystävä ;)
Lisäksi oli vielä Timin veljen tekemiä jauhelliha-paprika pasteijoita. Herkkuja oli.







Pääkakku kulki nimellä Prinsessa kakku :) Ohjeen tähän olin napannut Kinuskikissan sivuilta, niin pohjan kun täytteenkin. Pohjana oli perus sokerikakku pohja, joka löytyy täältä ja mansikka täyte, joka löytyy täältä. Kuorrutteeksi halusin ehdottomasti testata sokeri kuorrutetta, koska olin nähnyt niin paljon samantyylisiä kakkuja, että halusin ehdottomasti tehdä sellaisen. Enkä mitään perinteistä mansikka päällistä, vaikka se hyvää onkin.

Mä oon luonteeltani vähän sellanen, että kun jotain päätän tehdä niin teen heti enkä odottele. Toki osaan kyllä käyttää maalaisjärkeä, mutta koomisesti tää mun sokeri kuorrute lähti luonnistuu. Ensin tuskaisesti sain kaulittua kakun kokoon nähden liian pienen määrän massaa oikean kokoiseksi. Sitten tajusin, että hemmetti sen alle piti laittaa leivinpaperi. No revitään massa pöydästä ja laitetaan hetkeksi kylmään hieman kovettumaan. Tällön oli se noin 30 astetta lämpöö sisällä. Ja hetken päästä eikun uusiksi ja kohtuu hyvin sain kaulittua pyöreän siitä. Leikkasin sen vaan hieman liian lyhyeksi kakun päällä. Ehkä minun operaatiota hieman stressasi anoppi, joka seurasi aivan vierestä puuhiani.
Söpö siitä kuitenkin tuli vaaleanpunaisineen perhosineen <3

Toisena kakkuna toimi kesäinen marenki kakku, joka on myös lainattu Kinuskikissalta eli täältä. Hieman helpommalla marenki kaavalla kylläkin. Omassani oli vaan kananmunan valkuaista, sokeria ja vaniljasokeria. Tämä on yksinkertainen, mutta todella herkullinen.












Cake Pops:

  • Paketti minttu dominoita
  • 200g maustamatonta tuorejuustoa
  • 2rkl tomusokeria
Aluksi murennetaan keksit ja sekoitetaan murun joukkoon tuorejuusto. Sitten jääkaappiin kovettumaan noin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen pyöritellään halutun kokoisia palloja  ja taas kovettumaan jääkaappiin. Sitten suklaan sulatus vesihauteessa ja pallojen kuorrutus ja koristelu. Tämän jälkeen vaan jääkaappiin kovettumaan ja valmiita ovat :) Tälläisiä helpompia versioita olen tehnyt monesti. Jos haluaa tehdä tikkareita kannattaa tikun päähän laittaa sulaa suklaata ja laittaa hetkeksi pakkaseen, jotta tikku pysyisi paremmin paikoillaan. Tämän jälkeen kuorrutus, koristelu ja jääkaapiin.  Tikkarit täytyy vaan saada pystyyn  ja eivät saisi osua toisiinsa. Tähän auttaa sokerilla täytetty astia.

Cup caket olen nyt muutaman kerran tehnyt Kultahipun Evelinan ohjeella, vaikka resepsejä olen kokeillut vuosien mittaan vaikka mitä. Nämä kuorrutuksineen ovat todella hyviä :) Ohje löytyy täältä.

Whoppiekset eivät ulkoisesti onnistuneet ihan täydellisesti. Näyttävät ainakin oma tekemiltä ;)
 

  • 100g voita
  • 1dl sokeria
  • ½dl fariinisokeria
  • 1 kananmuna
  • 2½dl vehnäjauhoja
  • 1dl mantelijauhetta
  • 1tl leivinjauhetta
  • 1tl vaniljasokeria
  • 3/4dl maitoa 

Täyte:


  • 200g mascarponea
  • 1½dl jäisiä mansikoita
  • ½dl fariinisokeria
  • 1tl vaniljasokeria


Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi, lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

 Nostele taikinasta kahden lusikan avulla pieniä nokareita (n.40kpl, siis TODELLA pieniä nokareita! omista muka pienistä tuli vain parisenkymmentä..) pellille. Jätä hyvin leviämisvaraa.

 Paista 175c n. 10-12min. Jäähdytä.

 Sekoita täytteen ainekset keskenään ja täytä whoopiesit. Anna mehevöityä noin ½h jääkaapissa ennen tarjoilua tai pakasta valmiit leivonnaiset odottamaan juhlia.


Sellaisia herkkuja :)

Terhi